Kehittämistyön arvoksi Kuopiossa valittiin yhdenvertaisuus. Tällä tarkoitetaan sitä, että tavoitteenamme on tukea yhdenvertaisesti kaikkien koulujemme kehittymistä sen sijaan, että tukisimme vain yksittäisten koulujen kehittymistä.

Kehittämistyön pohjana on ymmärrys nykytilasta ja siihen tarvitaan ajantasaista ja laadukasta tietoa. Tietoa analysoimalla löydetään puolestaan kehittämisen kohteet, luodaan kehittämistyölle tavoitteet sekä mahdollistetaan päätösten, resurssien ja toimenpiteiden kohdentaminen oikealla tavalla.

Vuosikello

Digikehittämisen tueksi luotiin vuosikello. Vuosikello rytmittää ja selkeyttää kehittämistoimintaa, mutta tuo siihen myös systemaattisuutta ja tavoitteellisuutta. Lisäksi vuosikello auttaa hahmottamaan eri kohderyhmille suunnattuja toimia.

Digikehittämisen vuosikellon ytimen muodostavat opettajille ja koulujen digikehittämisestä vastaaville henkilöille laaditut täsmäkyselyt, niihin liittyvät keskustelut sekä pedagogisille ja teknisille tukihenkilöille suunnatut koulutukset. Kyselyiden ja keskustelujen avulla kartoitetaan käytössä olevaa teknologiaa, digitaalisten ympäristöjen ja teknologioiden tarkoituksenmukaista käyttöä, opettajien osaamista, opettajille saatavilla olevaa teknistä ja pedagogista tukea sekä teknisten ja pedagogisten resurssien saatavuutta ja riittävyyttä.  

Kyselyt ja koonnit

Digikehittämisen pohjana toimivat opettajille ja koulujen digitiimeille suunnatut kyselyt:

1. Syksyn kysely on suunnattu kaikille perusopetuksen opettajille. Kysely on kaksiosainen ja sen ensimmäinen osa, Digiarki-osio, kartoittaa opettajien ajatuksia digitalisaatiosta ja digitaitojen opettamisesta sekä oman koulun digitalisaation tilasta. Kyselyn toinen osa, Digitaitokalenteri-osio, pohjautuu Kuopion kaupungin perusopetuksen digitaitokalentereihin ja siellä opetettaviin asioihin. Osiossa kukin opettaja vastaa vain sitä luokkatasoa tai opettavaa ainetta koskeviin kysymyksiin, jota hän opettaa tulevana lukuvuotena. Digitaitokalenteri-osion pohjalta saadaan kattava kuva siitä, mihin tarvitaan vielä koulutusta ja missä asioissa osaaminen on kehittynyt.

2. Teknisille tukihenkilöille suunnatun kyselyn avulla kartoitetaan käytössä olevien teknologioiden tilaa ja koulujen tarpeita niiden suhteen, tukipalveluja ja niiden riittävyyttä sekä osaamista ja koulutustarpeita. Kyselyssä teknisillä tukihenkilöillä myös mahdollisuus kertoa omia näkemyksiään koulujen digitaalisuuteen liittyen sekä antaa kehitysehdotuksia.

3. Kevään kysely on suunnattu koulujen digikehittämisestä vastaaville henkilöille eli digitiimeille. Kyselyn tavoitteena on saada kokonaiskuva koulun digitaalisesta tilasta. Kyselyn aiheet käsittelevät digitalisaation johtamista ja kehittämistä, pedagogisen tuen resurssin riittävyyttä ja jakaantumista, teknisen tuen riittävyyttä ja osaamista sekä laitekantaa ja digitaitojen opettamista.

Kyselyt analysoidaan ja niiden pohjalta laaditaan kaupunkitasoisia ja koulutasoisia graafeja, vertailuja ja yhteenvetoja. Ne toimivat koulujen kanssa käytävien keskustelujen pohjina, helpottavat vastausten analysointia ja toimivat tärkeinä elementteinä tiedolla johtamissa, resurssien kohdentamisessa, päätösten tekemisessä ja toiminnan kehittämisessä. Kyselyjen kysymykset on pyritty valitsemaan siten, että vastaukset olisivat yksiselitteisiä, jolloin erilaisten graafien, yhteenvetojen ja vertailujen teko olisi mahdollisimman helppoa ja niistä saadaan vertailukelpoista tietoa. Avoimia kysymyksiä on vähän.

Keskustelut

Digitiimien kanssa käytävät keskustelut ovat tärkeä osa tiedolla johtamista ja kehittämistoimintaa. Keskustelutilanteessa on mukana aina rehtori ja digitiimin jäsenet (pedagoginen tukihenkilö, tekninen tukihenkilö ja mahdollisesti muita opetushenkilöstön jäseniä). Keskusteluiden vetäjänä toimii digimentori, jonka rooli on johdatella keskustelua, tarvittaessa nostaa esille kyselyistä ja koosteista nousevia huomioita ja sparrata digitiimiä.

Syksyn digikysely puretaan koulun digitiimin kanssa käytävässä keskustelussa koosteiden valmistuttua. Koulukohtaisen koosteen tulkinnassa ja vertailussa käytetään apuna kaupunkikohtaista ja edellisvuotista koulukohtaista koostetta. Näin koulu saa konkreettista tietoa siitä, missä he ovat edistyneet ja missä olisi vielä kehitettävää. Digitiimin tehtävänä on esitellä digikeskustelun jälkeen koulun omat tulokset työyhteisölleen ja nostaa tarvittaessa yhteiseen keskusteluun digitiimin keskustelussa esille nousseita asioita.  Keskustelussa käydään myös läpi edellisen kevään digitiimipalaverissa asetetut kehittämistavoite/-tavoitteet. Tavoitteiden osalta tarkastellaan mikä on tavoitteiden tilanne, mitä niiden eteen on siihen mennessä tehty ja mitä on vielä tekemättä sekä pohditaan, onko tavoitteita tarve muuttaa.

Kevään digitiimikysely ja siihen liittyvä keskustelu toteutetaan kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa jokainen digitiimin jäsen täyttää aikaisemmin esitellyn digitiimeille suunnatun kyselyn henkilökohtaisesti. Tämän jälkeen digimentori koostaa tiimin jäsenten vastauksista yhteenvedon, jonka pohjalta käydään yhteinen keskustelu digitiimin kanssa. Yhteisessä keskustelussa kysely täytetään uudelleen, jolloin eri kysymyksiin haarukoidaan digitiimin yhteinen näkemys. Kokonaisuuden tavoitteena on saada kokonaiskuva koulun digitaalisesta tilasta.
Kevään kyselyn viimeisenä kysymyksenä on kehittämistavoitteen asettaminen tulevalle lukuvuodelle. Tavoitteita voi olla yksi tai useampi ja ne asetetaan täysin koulun omista lähtökohdista. Näin tavoite on koulunnäköinen ja tukee koulun omaa kehitystyötä. Tavoite ja keinot sen toteuttamiseen kirjataan myös tulevan lukuvuoden lukuvuosisuunnitelmaan. Seuraavana lukuvuonna tavoitteen etenemistä ja toteutumista arvioidaan ensin syksyn keskustelun ja lopuksi kevään keskustelun yhteydessä. Arvioinnissa pohditaan, saavutettiinko asetettu tavoite ja miten se näkyy. Jos tavoitetta ei saavutettu, niin mistä tämä johtuu.

Kyselyistä ja keskusteluista saatavaa tietoa puretaan opetustoimen johdon kanssa. Tieto tukee opetustoimen johtoa tiedolla johtamisessa.

Laiteympäristö

Laiteympäristön kehittämisessä kantavana ajatuksena on yhdenvertaisuus ja pedagogiikka. Tämä tarkoittaa sitä, että laiteiden voimakkaan lisäämisen sijaan kaupungissamme on ensin keskitytty kehittämään digipedagogiikkaa, jonka myötä on syntynyt tarve hankinnoille.

Laitehankinnat tehdään keskitettynä ja koulujen laitekantaa seurataan tarkasti. Koulujen laitemäärää lisätään ja kantaa uudistetaan asteittain tasapuolisesti. Laitekanta ei edusta myöskään mitään tiettyä laiteympäristöä, vaan kouluilta löytyy kaikkia kolmea tunnetuinta laiteympäristöä: Windows-kannettavia, Chromebookeja ja Applen iPadeja. Näin jokaiselle oppilaalla on yhdenvertaiset mahdollisuudet tutustua eri käyttöjärjestelmiin ja laitetyyppeihin.

Laitehankintojen tukena käytetään teknisille tukihenkilöille suunnattua kyselyä sekä erilaisia laitepilotteja. Kyselyssä kartoitamme mm. eri laitemallien toimivuutta sekä koulujen tarpeita laitteiden suhteen. Teknisillä tukihenkilöillä on myös mahdollisuus tehdä ehdotuksia tuleviin laitehankintoihin liittyen. Laitepiloteissa testataan uusia laitemalleja ja pedagogiikkaa ensin pienemmällä porukalla. Pilotteja laajennetaan kokemusten ja tarpeiden mukaan. Pilotteihin on avoin haku, joten kaikilla kouluilla on mahdollisuus hakea niihin. Uusissa piloteissa ja pilottien laajennusvaiheissa etusijalla ovat koulut, jotka eivät ole olleet aikaisemmin mukana niissä. Näin digikehittämiseen sitoutuu useita kouluja mukaan.